Mitä on kapillaarinen kosteus?
Kapillaarinen kosteus tarkoittaa veden imeytymistä huokoisiin rakennusmateriaaleihin pienissä huokosissa ja raoissa tapahtuvan pintajännitysvoiman ansiosta. Ilmiö voi johtaa siihen, että kosteus nousee maaperästä ylöspäin perustuksiin ja alapohjarakenteisiin. Rakennuksen terveellisyyden ja pitkäikäisyyden kannalta kapillaarisen kosteuden haitallinen siirtyminen rakenteisiin on estettävä.
Kapillaarisen kosteuden vaikutukset alapohjissa
Kun maaperän kosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti alapohjarakenteisiin, seurauksena voi olla:
- Lattiamateriaalin vaurioituminen
- Kosteusvaurioita kuten homeen ja mikrobien kasvua
- Sisäilmaongelmia, jotka vaikuttavat asumisviihtyvyyteen ja terveyteen
- Energiatehokkuuden heikkeneminen rakenteiden kosteuden vuoksi
Riskirakenteet
Erityisen alttiita kapillaariselle kosteudelle ovat:
- Vanhemmat alapohjat, joissa ei ole kapillaarikatkoa ja joissa on puukoolattu lattiarakenne tai muu kosteudelle herkkä materiaali
- Rakenteet, joissa salaojitus puuttuu tai on puutteellinen
- Rakennukset, joissa pintavesi ohjautuu rakennuksen alle.
- Alapohjat, joissa on huonosti toimiva lämmöneristys
Vanhoissa rakennuksissa on käytetty hyvin erilaisia maanvastaisia alapohjarakenteita. Rakenteissa voi olla kosteussulku muovi maan sisällä, lämmöneristeen alapuolella, lämmöneristeen ja yläpuolisen betonilaatan välissä tai betonilaatan yläpuolella. Rakenteiden toiminnan arvioinnissa on rakenteesta riippumatta keskeistä miettiä pääseekö kosteus vaikuttamaan alapohjassa materiaaleihin, joissa se voi aiheuttaa vaurioita. Esimerkiksi alapohja, jossa on puukoolaus betonilaatan päällä (kuva yllä), voi toimia täysin hyvin, jos puurakenne on suojattu alapuoliselta kosteudelta. Tällöin kosteus ei pääse puuhun. Tällaisessa rakenteessa on kuitenkin arvioitava myös rakenteen lämmöneristystasoa, ja sitä voiko lämmöneristeen (ja koolauksen) ulkopinnassa syntyä kondenssia sisäilman kosteudesta ja näin kosteusongelmia pitkällä aikavälillä.
Ratkaisut ja ehkäisy
Kapillaarisen kosteuden torjunta perustuu rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen:
- Kapillaarikatko – estetään veden nousu maaperästä käyttämällä esim. sorapatjaa tai kapillaarikatkosepeliä. Myös lämmöneriste voi toimia kapillaarikatkona.
- Maan pinnan muotoilu ja salaojitus – ohjataan pintavedet ja pohjavedet pois perustusten läheisyydestä
- Kosteussulut ja vedeneristeet – estetään veden tunkeutuminen rakenteisiin
- Alapohjan tuuletus – mahdollistetaan rakenteiden kuivuminen
- Oikea materiaalivalinta – käytetään kosteutta kestäviä ja kuivumista edistäviä rakennusmateriaaleja
Kapillaarisen kosteuden tutkiminen ja korjaus
Jos epäillään kapillaarista kosteutta alapohjassa, voidaan tehdä:
- Kosteuskartoitus ja -mittaukset rakenteista ja maasta
- Sisäilman laatuselvityksiä
- Rakenneavauksia vaurioiden laajuuden toteamiseksi
- Maapohjan kapillaarisuuden selvitys
Korjaustoimenpiteisiin kuuluu mm. salaojituksen uusiminen, kapillaarikatkon lisääminen ja vaurioituneiden materiaalien vaihtaminen.
Maalajien kapillaarisuus
Kapillaarisesti merkittävästi vettä nostavia maalajeja ovat savi, hieno siltti ja karkea siltti. Näiden maalajien kapillaarinen nousukorkeus on 1,5 m ja tästä ylöspäin. Vähemmän vettä nostavia maalajeja on hieno hiekka, hiekka ja karkea hiekka, joiden kapillaarinen nousukorkeus on 0,03-0,3 m. Kapillaarikatkosepelin kapillaarinen nousukorkeus on karkeasti noin 0,1 m.
Yhteenveto
Kapillaarinen kosteus alapohjissa on merkittävä riski, joka voi johtaa terveys- ja rakenneongelmiin. Ennakoiva suunnittelu, toimiva salaojitus ja oikein toteutettu kapillaarikatko ovat avainasemassa kosteuden hallinnassa. Tutkimuksissa tulee aina arvioida rakenteen kokonaistoimivuutta.
Rafytec Oy tarjoaa asiantuntijapalvelut alapohjien kosteustoiminnan ja sisäilman kunnon tutkimuksille. Ota yhteyttä jo tänään! p.0500-967873
