Mummonmökin haju, kellarihaju tai tunkkainen haju ovat yleisiä termejä, jotka kuvaavat usein yhtä asiaa: rakennuksessa on sisäilmaongelma, joka saattaa johtua kosteusvauriosta tai mikrobikasvustosta eli homeesta. Tällaista hajua ei pidä koskaan sivuuttaa.
Me Rafytecillä olemme erikoistuneet selvittämään syyt siihen mistä pahat hajut johtuvat, ja tarjoamaan puolueettomat ratkaisut.
Miksi ”mummonmökin haju” syntyy?
Haju syntyy, kun mikrobit, kuten homeet ja bakteerit, alkavat kasvaa kosteissa rakenteissa. Ne tuottavat aineenvaihduntatuotteita, joita kutsutaan MVOC-yhdisteiksi (Microbial Volatile Organic Compounds). Nämä yhdisteet haihtuvat ilmaan ja koetaan tunkkaisena, maakellarimaisena tai pistävänä hajuna.
Kolme yleisintä hajujen lähdettä:
- Rakenteiden kosteusvaurio: Vesivahinko, vesivuodot julkisivussa, puutteellinen vedeneristys tai kapillaarinen kosteuden nousu on luonut mikrobeille otolliset kasvuolosuhteet.
- Pohjarakenteet ja kellarit: Maaperän kosteuden hallinta on pettänyt, jolloin maaperän hajut pääsevät sisäilmaan alapohjan tai kellarien kautta.
- Puutteellinen ilmanvaihto: Jos ilmanvaihto ei poista riittävästi kosteutta ja epäpuhtauksia, orgaaniset materiaalit voivat alkaa haista.
Sisäilmaongelman tunnistaminen – enemmän kuin pelkkä haju
Haju on selkein merkki, mutta kiinnitä huomiota kaikkiin näihin tyypillisiin oireisiin:
| Oire | Merkitys |
| Flunssaoireet sisällä: | Silmien kirvely, toistuva nuha tai kurkun karheus – erityisesti kun olet kotona. |
| Fysikaaliset merkit: | Maalin hilseily, tapetin kupruilu, tiivistynyt kosteus ikkunoiden välissä tai pinnoilla. |
| Krooniset ongelmat: | Vaikeasti poistettavat hajut vaatteissa tai tekstiileissä. |
Ratkaisu: rakennusfysiikan asiantuntijan tekemä kuntotutkimus
Pelkkä hajun peittäminen, maalipinnan uusiminen tai otsonointikäsittely ei ratkaise ongelmaa. Tarvitaan tarkka analyysi rakennuksen nykytilanteesta.
Me Rafytecillä tarjoamme puolueettoman kosteus- ja sisäilmatutkimuksen, joka usein alkaa perusteellisella katselmuksella ja tilanteen kartoituksella
Varsinainen tutkimus tehdään aina kohteen edellyttämässä laajuudessa ja sisältää monia eri tekniikoita, joilla rakennuksen ja rakenteiden toimintaa mitataan ja arvioidaan. Tärkeintä on tutkijan ymmärrys rakennuksesta kokonaisuutena, rakenteiden toiminnasta ja sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä.
1. Rakenteiden kuntokartoitus
Kuntokartoitus suunnitellaan aina kohteen mukaan, mutta alla on esitetty tyypillisiä tutkimustekniikoita sisäilmaongelmaisissa kohteissa.
- Pintakosteusmittaukset: Kartoitetaan ne alueet, joissa kosteutta on liikaa (esim. lattiat, seinät, katot).
- Lämpökuvaus: Lämpökameran avulla voidaan tehokkaasti paikantaa rakenteelliset viat, lämpövuodot ja eristyspuutteet, jotka voivat aiheuttaa kondensoitumista ja kosteusongelmia.
- Rakenneavaukset (tarvittaessa): Jos haju on voimakas tai mittaukset antavat viitteitä vauriosta, avaamme rakenteita päästäksemme tarkastamaan rakenteen ja ottamaan mikrobinäytteitä suoraan vaurioituneesta materiaalista.
2. Laboratoriotutkimukset
Jos epäillään homeongelmaa, lähetämme materiaalinäytteet ulkopuoliseen, akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi. Näin saadaan luotettava tieto siitä, onko rakenteessa poikkeava mikrobikasvusto.
3. Raportointi ja toimenpidesuositukset
Tutkimuksen jälkeen tehdään kattava raportti, joka sisältää:
- Asiantuntijan arvio hajun syystä (esim. vesivuoto, kapillaarinen kosteus, puutteellinen tuuletus) ja rakennuksen kunnosta.
- Korjaussuositukset: Selkeät ohjeet ja korjaussuositukset, joiden avulla voitte pyytää tarjouksia urakoitsijoilta.
Tunkkaista hajua ei kannata jäädä miettimään pitkiksi ajoiksi. Ota yhteyttä Rafyteciin, me autamme varmistamaan kotisi sisäilman hyvän laadun. Kokonaisvaltainen ymmärryksemme rakennusfysiikasta ja sisäilmaongelmista auttaa löytämään ongelman lähteen, jolloin kalliita korjauksia ei tehdä väärin perustein.
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kuntotutkimuksesta (p.0500-967873)! Voimme myös tulla katselmoimaan kohteen ennen tarjouksen antamista.
