Kesämökit ja vapaa-ajan asunnot toimivat erilailla kosteusteknisestä näkökulmasta verrattuna asuirakennuksiin. Niiden käyttö on tyypillisesti epäsäännöllistä, ja lämmitys voi olla pois päältä pitkiäkin aikoja. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia rakenteiden lämpö- ja kosteustekniselle suunnittelulle. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti hirsirakenteisiin rakennuksiin.
Miksi kosteustekninen suunnittelu on tärkeää?
Kosteusvauriot ovat yleisin syy mökkien sisäilmaongelmiin ja rakenteiden ennenaikaiseen vaurioitumiseen. Kun rakennus ei ole jatkuvasti lämmitetty, rakenteet joutuvat alttiiksi suuremmille lämpötilan ja kosteuden vaihteluille. Tämä voi johtaa:
- Homeen ja mikrobien kasvuun
- Maalipintojen nopeampaan hilseilyyn ja materiaalien rapautumiseen
- Sisäilman tunkkaisuuteen ja hajuhaittoihin
Hirsirakenteet
Mökkien tyypillisinä ulkoseinärakenteina käytetään tänä päivänä massiivihirsirakenteita, joita voi olla:
- Sahattu perinteinen hirsirakenne (esim. kuvan hirsirakenne)
- Teollisesti, vaakasuuntaisesti liimamalla koottu hirsi
- Teollisesti, pystysuuntaisesti liimaamalla koottu hirsi
Liimaamalla tehtyjä hirsiä kutsutaan usein lamellihirsiksi. Hirsirakenteet ovat yksiaineisina, hygroskooppisina rakennusmateriaaleina yleisesti ottaen kosteusturvallisia.
Kesämökin lämmitysvaihtoehdot
Kesämökkiä voidaan lämmittää normaalisti, kuten asuinrakennusta, mutta tämä on paljon energiaa kuluttava tapa. Usein mökin lämmitys on ns. ylläpitolämmitys, jossa lämpötila lämmityskaudella pidetään merkittävästi alempana kuin normaalissa asuinrakennuksessa. Kolmas vaihtoehto on jättää mökki kokonaan lämmittämättä, jolloin riski rakenteiden kosteusvaurioille tai homeen kasvulle on kaikkein suurin.
Mitä alempaa lämpötilaa mökillä ylläpidetään, sitä tärkeämpää on seurata mökin olosuhteita. Nykyään on käytettävissä edullisia kännykällä luettavia mittalaitteita, joiden avulla mökin olosuhteita voi seurata jatkuvasti. Lisäksi, jos mökin lämmitystä voidaan ohjata etänä, on mahdollista optimoida mökin lämmitysteho niin alhaiseksi kuin se on mahdollista riskeeraamatta kuitenkaan rakennuksen kosteusturvallista toimintaa. Lämpötila voidaan nostaa yli 20 asteen tasolle, sitten kun mökki otetaan käyttöön.
Mökin ilmanvaihto
Mökeissä on tavanomaisesti painovoimainen ilmanvaihto tai uudemmissa mökeissä voi olla koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto toimii mökin sisälämpötilan avulla, joten mökin lämmitystapa vaikuttaa myös mökin ilmanvaihtoon. Käytännössä ilmanvaihtuvuus voi mökeissä olla todella alhainen, jos venttiilit pidetään kiinni, kun mökit ovat käyttämättä. Tämä voi olla kuitenkin järkevää energian säästön kannalta ja ei välttämättä aiheuta sisäilman laadun liiallista heikkenemistä, kunhan ilmanvaihtoa lisätään sitten, kun mökki otetaan käyttöön.
Lämmittämätön mökki
Koska lämmittämättömän mökin ulkovaipan yli ei vaikuta lämpötilaeroa, on myös lämpövirta rakenteen yli nolla. Rakenteen kuivumiskyky on tästä syystä alhainen. Niin sanottu kuivumispotentiaali on tällaisessa tilanteessa vähäinen. Mökkien kannalta tuleekin varmistaa rakenteisiin kohdistuvien kosteuskuormien vähäisyys, koska kuivumiskyky on rajallinen.
Lämmittämättömien rakennuksien toimintaa on tutkittu vuonna 1999 Otaniemessä Teknillisen korkeakoulun julkaisussa ”Ensuring the long service life of unheated buildings, Evaluation methods to avoid moisture damage in unheated buildings”. Lämmittämättömissä rakennuksissa todettiin, että sisäilman suhteellinen kosteus on selvästi korkeampi, kuin lämmitetyissä taloissa. Tutkimuksen mukaan kosteusvaurion riskiä näissä rakennuksissa voidaan alentaa arvioimalla rakennuksen sisäilman olosuhteiden muodostamaa vaurioriskiä, jonka perusteella ohjataan tilapäistä lämmitystä tai tehostetaan ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtoa voidaan ohjata älykkäästi tai perinteisesti venttiileitä avaamalla/sulkemalla. Sisäilmaan kohdistuvaa kosteustuottoa voidaan rajoittaa käyttämällä höyrynsulkua rakenteissa, joista tulee kosteusvirtaa sisäänpäin. Rakennuksen lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaus on monimutkainen kokonaisuus, jossa optimiratkaisu riippuu myös ilmasto-olosuhteista. Tästä syystä käytännössä mökkien ylläpidossa pitää pyrkiä jonkinlaiseen kompromissiin, jolla voidaan saavuttaa riittävän turvalliset olosuhteet.
Puolilämmin mökki
Puolilämpimissä mökeissä pidetään yllä jatkuvaa lämmitystä, mutta sisälämpötila on merkittävästi asuinrakennusten tasoa alempi. Puolilämpimien rakennusten toimivuutta on tutkittu vuonna 1999 Otaniemessä Teknillisen korkeakoulun julkaisussa ”Kylmien ja puolilämpiminä pidettyjen rakennusten säilyvyyden varmistaminen, Hirsirunkoisten museorakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen”. Tutkimuksessa arvioitiin maapohjan kosteustuoton vähentämistä, rakennuksen ajoittaista lämmittämistä, minimilämpötilan ylläpitoa termostaatilla ja ilmanvaihdon ajallista säätöä keinoina ylläpitää rakennusta. Tulosten mukaan yksinkertaisin keino puolilämpimän rakennuksen ylläpidossa on seurata kosteutta ja lämpötilaa ja tehdä niiden perusteella lämmityksen tai ilmanvaihdon ohjaustoimia. Hirsirunkoisen rakennuksen minimilämpötilaksi määritettiin +2 astetta. Puolilämpimissä rakennuksissa huonekalujen ja esineiden sijoittaminen on tehtävä huolella, ja ne eivät saa olla kiinni ulkoseinässä. Ilmanvaihdon ajallinen säätö todettiin energiataloudelliseksi menetelmäksi. Rakennuksen ulkovaippa tulee olla riittävän ilmatiivis. Jos rakennuksessa on luonnollinen ilmanvaihto, on hyvä pitää venttiilit kiinni, kun ulkoilma on kosteaa, ja auki, kun ulkoilma on kuivaa.
Yhteenveto
Lämpö- ja kosteustekninen suunnittelu on avainasemassa mökin pitkäikäisyyden ja terveellisen sisäilman varmistamisessa. Oikein suunniteltu, toteutettu ja ylläpidetty mökki kestää vaihtelevat sääolosuhteet, pysyy kuivana ja on miellyttävä käyttää ympäri vuoden.
Haluatko varmistaa mökkisi kosteusteknisen toimivuuden? Ota yhteyttä asiantuntijaasi Rafytec Oy, p.0500-967873. Meidän avulla pidät mökkisi toimivana etkä kuluta liikaa energiaa.
